maanantai 5. toukokuuta 2014

Huonoa, hyvää ja rakkautta ilmassa

Laiskuus on näköjään pennun tulon myötä iskenyt blogin kirjoittamiseen :P

Taas hämärien muistikuvien kera vielä talvikauden viimeisimmät treenit... Jaa mutta näköjään yhdet harkat on jäänyt piirtämättäkin :P

Maiju oli vetämässä ihan viimeiset talven harkat.


Rata oli oikein hauskan haastava meille. Eniten tuskailtiin odotetusti noiden keppikulmien kanssa. 7.kepit ohjasin puomin puolelta, ja vaihdoin puolta Muskan suorittaessa vielä keppejä. Ei tahtonut oikein kestää sitä - ainoastaan valssaamalla pysyi sen verran tiukka kontakti, ettei lipsunut keppien suorittamiselta. 11.kepit menin A:n puolelta, tässä pystyin vähän paremmin puolenvaihtoon, mutta ne vaikuttaa suorittamisvauhtiin koiralla. Tehtiin vielä keppitreeniä erikseenkin. Näitä TÄYTYY harjoitella lisää. Muuta ei pidemmän päälle näköjään jäänyt mieleen näistä treeneistä.

Niin, ja sitten sitä kakkaa tuulettimeen kiitoos. Hyppytekniikkatreeneissä on kiinitetty huomiota tapaan, jolla Muska istuu rasituksen jälkeen sekä myös väsyneenä hyppytekniikkaan. Se istuu vinoon ja hyppääkin hieman vinoon. Huhtikuun puolen välin jälkeen oltiin vielä tekemässä viimeiset hyppäriharkat yksärinä. Oli olevinaan vähän parempi kuin aiemmin, mutta joka tapauksessa tulee hoitaa lannealueen jumeja.

Noh, mehän käytiin tosiaan siellä hieronnassa huhtikuun alussa ja sen jälkeen Terveystassussa availemassa lukkoja lantion alueelta. Ja hierontaan ajeltiin uudestaan viime viikolla. Anna aloitti käsittelyn oikealta puolelta, ja Muska oli paljon paremmassa kunnossa kuin edellisellä hieronnalla. Mutta sitten kun siirryttiin vasemmalle kyljelle, niin ongelmat paistoivat läpi. Muska ei olisi antanut käsitellä vasenta puolta ollenkaan, vaan lähti heti tilaisuuden tullen lipettiin. Laserkäsittelyn jälkeen Anna pääsi hieromaan jo ilman pakoyrityksiä. Ei tullut valmista kuitenkaan. Juteltiin ja tultiin yhdessä siihen tulokseen, että varmaan parempi pitää agista taukoa toistaiseksi. Meillä on viikon päästä taas aika Jaana-Kaisalle ja sen jälkeen taas hierontaan - katsotaan miten tilanne kehittyy. Anna arveli, että voi olla että lukkojen aukaiseminen on vapauttanut samalla myös jumissa olleita hermoja, mistä johtuisi tuo kipuilu. Tai sitten ei. Hyvällä tuurilla siis menisi pahin ohitse nyt vain muutaman viikon levolla kun kroppa asettuu - tai sitten ei. Joka tapauksessa arveli edelleen, että kropan kunto on peräisin siitä tappelutilanteesta. Harmittaa niin paljon, etten osaa sanoiksi pukea. Se koko tapahtunut, se etten vaatinut koiran kuvauttamista (vaikka ell sanoikin, ettei se ole tarpeen niin se olis pitänyt tehdä!!), se etten vienyt sitä heti tarkistettavaksi ja se, että nyt ollaan tässä tilanteessa. Muska parka poloinen <3 Kun se nyt vaan saataisiin kuntoon! Ollaan nyt tehty vaan peruslenkkeilyä, sitä sentään voidaan tehdä metsässä vapaana. Leikkimiset, pallon ja frisbeen heittelyt ja kaikki muukin "rajumpaa" liikettä aiheuttava touhu on jätetty nyt toistaiseksi ohjelmistosta kokonaan. Leluilla nyt on joutunut rauhallista leikkiä vähän tehdä, kun Sinnin kanssa puuhataan nenän edessä. Ei tuntuis kovin reilulta olla leikittämättä Muskaa kokonaan. Empä oikein osaa sanoa muuta, kuin että vi****aa. Onneksi normimenossa ei koirasta näy, että olisi huolenhäivääkään ja Muska on oma iloinen ihana itsensä <3 Eilen kun pääsi pulahtamaan, niin oi ja voi sitä koiruuden onnellisuutta!

Sinnille kuuluu sitten taas pelkkää hyvää, ja oi elämä on pikkukoiran parasta aikaa :D Se on kyllä niin onnellisuussäteilevä heppu. Ja on niin liikuttavan hieno juttu, että Muskan kanssa tulevat niin hyvin toimeen. Ne nukkuukin jo välillä samassa pedissä <3 Sinnihän on siis yrittänyt mennä viereen jo pitkään, mutta Muska on poistunut paikalta viimeistään kun pentu on asettunut sen kylkeen. Sinni tietää, että kannattaa olla ihan pieni kiltti, rauhallisesti hiippaileva pentunen, niin ehkä se ei siirrykään...Ja tadaa, vappuna:


Oih <3 Eilenkin kun kokkailin ja rupesin miettimään, että mitähän ne hommaa kun ei näy eikä kuulu, niin näky makkarissa oli samanlainen. Mun sydän ihan sulaa. Niin ja leikkimistäkin on jo nähty! Huikeeta, Muska "epäkoira" leikkii Sinnin kanssa. Se tykkää mukulasta salaa ;)

Sinnin kanssa on tehty arkijutskia ja ajeltu autolla, metsäilty, nähty erilaisia koiria ja ihmisiä, käyty agilitykisoissa, leikitty pentujen kanssa ymym. Hihnassa on kuljettu (liian) vähän, se on vaan niin helppoa antaa pennun hilputtaa kun ei se kauhean kauas vielä lähde. Laiskuri omistaja. Ja ollaan me vähän temppuiltukin. Nyt kun Muskan kanssa ei treenitä mitään, niin voisin yrittää kuvailla Sinnin pennejuttuja ja laitella niitä tänne.Joskus kun saisin aikaiseksi...

Tän viikon perjantaina lähdetäänkin koko porukka viikonlopuksi Virroille, jossa järjestetään Eyewitness- leiri. Muska lähtee mukaan, mutta lähinnä hengailemaan kun ei sen kanssa nyt tosiaan tartte tehdäkään mitään. Mutta tosi kiva päästä tutustumaan porukkaan ja saamaan samalla koulutusoppeja :D





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti