torstai 10. syyskuuta 2015

Kisakuumeessa

Viime viikolla kävin jopa kerran treenaamassa tokoa Sinnin kanssa ja rallya Muskan kanssa omatoimisesti. Muskan kanssa tehtiin lähinnä seuruuta, eteentuloja, siitä 1-2-3 peruuttamista ja täyskäännöstä. Sinnin kanssa perusjuttuja: seuraamista pienissä pätkissä, luoksetuloa, vähän kapulan kanssa hommia ja istu-maahan kaukoja. Ja sai se tehä muutaman tolpankierronkin, kun se on niin kivaa kun saa juosta :D Kaikista vaikeinta tuntuu olevan tuo kapulan pitäminen. Tehtiin noutoja, ja sekin onnistuu paremmin, kuin se että annan sille kapulan suuhun pidettäväksi. No ei sillä, ei sitä kyllä kovin ahkerasti ole treenattukaan.

Viime sunnuntain tokotreeneissä tehtiin seuruun rytminvaihtoja: kolmisen askelta vaihdellen normivauhtia, hidasta ja juoksua. Aika jees oli. Seuruussa painaminen on paremmalla tolalla ja paikka on alkanut löytyä myös. Lisäksi treenattiin kapulanpitoa, tötsän kiertämistä, kaukoja ja uutena juttuna ruutua. Sinnistä tulisi varmasti varsin pätevä tokokoirakin jonkun osaavamman ja motivoituneemman käsissä! Se oppii nopeasti ja tekee hommia tokokentälläkin kivassa vireessä.

Muskalla oli kenraaliharjoitukset rally-tokossa ennen lauantain kisoja (KÄÄK!). Saatiin treeniksi alo-luokan kisarata. Kyllähän se ihan kivasti menee, jos ohjaaja ei epäröi, mietiskele ja tihrustele kylttejä kesken matkan. Reippaasti pitäisi itsekin edetä sillä jos jään ihmettelemään, niin Muska tekee omia ratkaisujaan :D Muutama liike siellä on, jotka menee vähän niin ja näin. Ennen kisoja siis lähinnä mun pitäis vielä kerrata liikkeet, ettei koiralle säteilisi radalla semmosta fiilistä, että ei tuo muijakaan tiedä mitä on tekemässä...

Aksatreenejä sitten.


Mun viime viikkoisen pohjakosketuksen jälkeen onneksi oli taas parempi päivä, tai ainakin lähtiessä oli huomattavasti onnistuneempi fiilis :) Kolmoselle tehtiin vastakäännös. Mun eka sellainen oli liian ajoissa ja Sinni kääntyi jo ennen estettä :P Kun rytmi ja ajoitus oli kunnossa, niin oujee. 4.-5. piti ohjata riittävän syvältä, jotta linjan vitoselta kutoselle sai käännettyä koiralle hyväksi. Vitosellakin ihan rauhaksiin sitten annetaan koiran suorittaa este eikä lähetä ryykäämään kohti kutosta. Kun ohjaus on kutoselle päällä, niin annetaan koiran lukita este ja sitten lähdetään itse jo tekemään valssia seiskalle. Ensin saattelin liikaa kutoselle, ja nipinnapin ehdin sen huonon valssin huitaista seiskalle. Ja sitten kun yritin kiirehtiä, niin ei hakenut 6.hyppyä. Tätä kun työstettiin, ja rytmitys ja esteen lukitus saatiin kuntoon, niin kylläpäs tuntui helpolta, kun ei ollut sitä kiireentuntua. Tosin valssi saisi valmistua vielä aiemmin. Mutta aika hyväksi tämä kohta saatiin. 11.hypylle tehtiin myös vastakäännös, jotta ei kaarrata niin pitkälle. Toinen vaihtoehto olis ollut olla 11.hypyn kentän puolella, mutta sitä ei ehditty kokeilla. Vastakäännöksen paikkaa ja ajoitusta vähän haettiin, ja sitä etten itse omalla liikkeellä vie linjaa putkelle pitkäksi. Tämän pidemmälle ei sitten mentykään. Mutta kaikenkaikkiaan hyvät treenit oli. Näissä perusjutuissakin on mulla vielä paljon tekemistä, ja tykkään siitä että niihin keskitytään kunnes ne on kunnossa. Ja tuntuu, että ihan oikeasti opinkin jotain :D

Ai niin, käytiin me myös omissa epiksissä talkoilun lomassa huiskimassa kisaavien rata. Se oli kyllä varsin omituinen suoritus :D Alussa oli hyppy, pituus ja siitä mustaan putkeen. Sinnille tuli joku ihan ihme jumitus, että se ei vaan kertakaikkiaan pystynyt sitä putkea tekemään! Se kääntyi puolessa matkassa takaisin. Moonta kertaa. Tein sen sitten toisesta suunnasta, ja ei ongelmaa. Sitten se meni myös sinne oikeaan päähän. Mikä lie siinä oli, pohdittiin porukalla että oliko siellä joku haju tms. joka sitä vaivasi. Kävin vielä radan loputtua palkkailemassa sitä muutaman kerran siitä putkesta, eikä siinä ollut enää mitään häikkää enää. Outoa. No, kepitkään ei menneet ihan oppikirjan mukaan, odotetusti. Mutta kontaktit: ihan loistavat. Keinua ei tosin radalla ollut. Mutta ainakin puomi ja A tuntuis nyt menneen perille, joten pystyin olla varsin tyytyväinen.

Kisaamisen tiellä seisovat siis nyt ainoastaan kepit. Kepitkepitkepit. Ja niitä pitäis treenata, jos meinaa että ne tulis valmiiksi. Eilen Sinni oli sitten mulla hallilla mukana kun olin kouluttamassa, kun väkeä oli ryhmässä niin vähän. Teemana oli erikoisesteillä (rengas, pituus, okseri, muuri) irtoaminen / kääntyminen / itsenäinen suorittaminen. Harkkasin sen myös Sinnin kanssa.


Pituudella se muutaman kerran kääntyi ja tuli keppien välistä pois, kun jäin sen taakse. Vaati sen hetken odottamisen ennen valssin aloittamista. Se myös räjäytti ainakin kerran sekä renkaan, että muurin ja okserin. Tää oli siis varsin hyvä chek uppi, että näitä pitää treenata :D se kyllä hakee ja irtoaa näillekin esteille, mutta mun kääntyminen häiriönä aiheuttaa hutilointia. Mutta noin niin kuin periaatteessa se kuitenkin tekee nämäkin esteet ihan ok - ainakin ykkösluokan tasoisilla radoilla :P

Lopuksi kun muut oli treenanneet, tein vielä keppejä silleen, että vaihdoin ne 4. ja 5.esteiden paikalle. Kummastakin putkesta sitten keppejä. Otin ohjurit mukaan, mutta päätin kokeilla ilman niitä. Se hakee kyllä kepit ilmankin näköjään jo. Jos se saa hyvän rytmin, joka pysyy niin tekee kepit puhtaasti. Jos taas ryykää sinne kauhean kovasta vauhdista, tai yrittää mennä ihan täysiätäysiä, rytmi välillä rikkoutuu ja siinä vauhdissa siltä jää joku väli tekemättä, about puolen välin jälkeen. En kuvannut treenejä, mutta veikkaisin että se jopa vähän törmää johonkin keppiin ensin silloin kun se virhe tulee. Se ei välitä esim. siitä, missä ohjaaja on. Voisin kuvitella että tarvitsee vaan toistoja ja häiriötreeniä lisää. Eipä nuo tahdo valmiiksi tulla ilman niitä toistoja, että ihan ei kerta viikkoon riitä.

Oon käynyt kurkkimassa Sagin kisakalenteriakin jo, että mihin sitä asettaisi kisatavoitteen, joka potkisi myös tuon treenaamisen kanssa. Muutama vaihtoehtoinen viikonloppu sieltä löytyikin jo. Että nyt sitte reippaasti sinne hallille vähän useammin muutamia keppitoistoja tekemään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti