torstai 1. lokakuuta 2015

Katse eteen

Uusi 12 viikon jakso A-Qilityllä alkoi, ja meillä oli Peteä poikkeuksellisesti paikkaamassa Satu Laru. Tosi jees treenit oli! Näköjään kaikki kouluttajat on mun mielestä mukavia ja vaikkakin erilaisia, niin kaikilta me saadaan hyviä juttuja. Satuhan koulutti meitä viime vuoden loppupuolella pentukurssillisen verran, joten oli jo entuudestaan tuttu tyyppi ja tiesi meistäkin jotain. Niin ja nähtiinhän me tässä välissä myös, kun oltiin agilitykouluttajien kurssilla harjoituskoirakkona. Oli aika hauskaa, että nähtiin nyt taas kun ollaan menty jonnin verran eteenpäin!

Treeni oli (suurin piirtein) tällainen:


Me mentiin tätä 13.esteelle saakka. Alkua tehtiin useampaan kertaan, sillä mulla puuttui vähän luotto ja uskallus siihen että koira menee putkeen eikä käänny A:lle. Se taas tietysti sai aikaan sen, että myöhässä oltiin neloshypyltä. Se ei ollut suorassa linjassa putkesta (tosin ei ehkä ollut ihan noin kaukanakaan siltä, mitä piirroksessa), joten sinne piti vähän ehtiä ohjaamaankin. Sinni ei muutenkaan tuollaista hyppyä hae ihan itsekseen, jos mä oon sen takana jossain, vaan jää pörräilemään ja odottelemaan ohjeita :). Satu palkkasikin sen kerran tuolta nelosen takaa. Tämä saatiin aika hyväksi, kun jäin suunnilleen ykkösen ja kakkosen puolivälin paikkeille, valmiiksi juoksulinjalle kohti nelosta, rintama koiran suorituslinjalle. Kun se linja on oikea kakkoselle putkea kohti, niin kyllä se koira sen putken sieltä hakee. Ohjaus pitää toki olla päällä, mutta saapi lähteä jo pinkomaan eikä odotella, että meneekö vai eikö. Kertaakaan Sinni ei A:lle mennyt kuitenkaan. Hyvin se haki tuon neloshypyn, kun sen verran ehdin, että ohjauksen sai sinne päälle, vaikka taakse jäinkin. Vähän taistelua, mutta kuitenkin. Puhuttiin siitä, että herkästi tulee mulla semmoinen luovuttaminen, kun tuntuu että ei ehdi tms. Loppuun asti pitää yrittää! Kehuja tuli siitä, että vaikka tuossa spurtataan, niin hyvin sain rauhoitettua rytmityksellä jatkoa ajatellen, että kääntyi vitoselle ja valssiin kutoselle. Tuollaisissa kohdissa Sinni irtoaa esteelle hienosti pienellä liikkeellä. Sitten keppejä kohti, mistä puhuttiin että ne ei kisoissa onnistuneet. Kysymys kuului, annoinko koiralle rauhan suorittaa ja aloittaa kepit oikein. No näkyyhän se videoltakin, että en antanut. Kepit onnistui tuostakin kulmasta loistavasti. Olisko yksi virhe tullut, kun monta kertaa ne tehtiin. Pitäisi malttaa antaa sille koiralle rauhassa tila ja aika aloittaa ne kepit, ohi pääsee kyllä myöhemminkin. 11.:sta sain Sinnin useampaan kertaan hyppäämään 13. hypyn. Tähänkin saatiin kuitenkin onnistuminen loppuun, 12. niisto-persjättö oli ihan ok kunhan sain koiran hanskaan ja oikeaan suuntaan. Hyvillä mielin lähdettiin taas kotiin!

Valkkuryhmä ei aloittanut treenejänsä tälle viikkoa, koska meidän hallissa on puolenvaihto- ja matonvaihtoviikot käynnissä. Meille asennetaan JUTAgrassin nurtsi, eli sama pohja kuin A-Qilityn hallissa, jee! Hallilla on siis tullut vietettyä aikaa talkoillen, jotta saadaan kenttä kuntoon.

Koska harkat ei alkaneet, saatiin kouluttajalta kotiläksyksi miettiä seuraavia asioita:
A) vähintään 3 asiaa, jossa ohjaajana olet jo nyt hyvä ja 3 asiaa, joissa olisi kehitettävää
B) vähintään 3 asiaa, joissa koirasi on jo nyt hyvä ja 3 asiaa, joissa koirallasi on kehitettävää
C) mieti vähintään 2 välitavoitetta kauden puoliväliin sekä vähintään 1 isompi tavoite kauden loppuun.

Osasin odotellakin, että tämän tyyppisiin kysymyksiin pitää ennen kauden alkua miettiä vastauksia. Hyvä, mutta hankala tehtävä! Varsinkin tuo tavoitelaari. Mulla ehkä on jonkinmoisia haaveita / visioita siitä, miten tässä kehitytään ja millaisia asioita voitaisiin saavuttaa tietyssä ajassa, mutta sellaisten oikeiden, realististen tavoitteiden asettaminen on hankalampaa. Ei ole kauaa, kun ei vielä tehty kokonaisia ratojakaan. Mistä sitä voi osata arvella, mihin on oikeasti mahdollisuus kehittyä nuoren koiran kanssa?  Niin, paitsi että eihän siinä sitä kysytä! Vaan tavoitteita.

Ja kun olen näitä ylös alkanut kirjailla, huomaan myös että mulla ei ole vielä yhtään asiaa A-kohdan ekassa osiossa :D Kamalan vaikeaa loppujen lopuksi keksiä itsestään hyvää sanottavaa, kun kaikki asiat menee lähinnä tuonne kehitettävää- osion alle.

Mä oon nyt rohkea ja lätkäisen nämä jutut tänne kaikkien nähtäväksi. Noin.

A) vähintään 3 asiaa, jossa ohjaajana olet jo nyt hyvä ja 3 asiaa, joissa olisi kehitettävää

Hyvät asiat:

- jonkintasoinen radanlukutaito ja tekninen osaaminen - realistiset suunnitelmat taitoihin nähden
- kyky soveltaa myös kesken radan, jos suunnitelmat ei toteudukaan :D
- hyvä yhteistyö ja suhde koiran kanssa

Kehitettävää:

- tekninen osaaminen, erilaisten ohjausten omaksuminen niin hyvin, että riittää rohkeus käyttää niitä myös kisatilanteissa
- vanhoista tavoista poisoppiminen :)
- rytmittäminen, liikkuminen
- uskallus luottaa koiraan ja omaan ohjaamiseen enemmän
- kisatilanteiden jännittäminen

B) vähintään 3 asiaa, joissa koirasi on jo nyt hyvä ja 3 asiaa, joissa koirallasi on kehitettävää

Hyvät asiat:

- hyvä moottori, asenne ja vauhti
- huolimatta edellisistä, vire ei mene "yli" ja koira pystyy tekemään hyvin töitä huolimatta sen kiihkeydestä ja vauhdista
- ohjaajafokus
- koiran hyvät fyysiset ominaisuudet: kokoaa itsensä nuoreksi koiraksi hyvin, ja pystyy reagoimaan nopeasti
- tekninen osaaminen huomioiden koiran ikä, ja se mitä sille on opetettu

Kehitettävää:

- Ohjaajafokuksen ja estefokuksen tasapaino - estefokusta paremmaksi
- esteosaaminen (etenkin kontaktit ja kepit)
- tekninen osaaminen (lienee kuitenkin menee enemmän tuonne ohjaajan osastolle...)


C) mieti vähintään 2 välitavoitetta kauden puoliväliin sekä vähintään 1 isompi tavoite kauden loppuun.

Välitavoitteet:

Sinni osaa suorittaa kaikki esteet varmasti ja itsenäisemmin. Estefokuksen ja ohjaajafokuksen tasapaino alkaa löytyä, ja ohjaaja luottaa siihen myös. Yhdessä on kehitytty teknisesti taitavammiksi.
Jos asiat etenee oletetulla tavalla, ollaan saatu nousunollat ykkösistä ja kakkosista.

Iso tavoite:

Osaaminen ja yhteistyö riittää tekemään onnistuneita suorituksia 3.luokan radoilla. Realistiset mahdollisuudet saada arvokisoihin osallistumisoikeus vuodelle 2017.

Nuo tavoitteet mielessä sitten vaan hommiin. Puolen vuoden ja vuoden päästä voi sitten tarkastella, onko tavoiteisiin päästy vai ei.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti