maanantai 12. lokakuuta 2015

Sinnin tokat kisat

Lauantaina käytiin Sinnin kanssa soheltamassa kaksi Kari Jalosen agilityrataa. Hyllyjähän me sieltä otettiin. Radat oli tämmöset:




Käytiin tekemässä paniikkikeppitreenit perjantaina, koska edellisten kisojen jälkeen ei keppejä ole muutamien A-Qilityllä tehtyjen toistojen lisäksi olla tehty ollenkaan. Noh, treenatessa ei kyllä tullut yhtään varmempi olo siitä, että kepit onnistuisi kisoissakaan. Enimmäkseen teki kyllä ihan hienosti, mutta tuli siellä virheitäkin. Lämppäesteilläkin kävin vielä ennen ratoja jokuset kepit tekemässä, ja siellä ne sujui.


No sujuihan ne kepit sitten kisaradoillakin varsin hienosti! Kaikkea muuta pientä siellä kyllä sitten sattui. Ensimmäinen ratahan me hyllytettiin ihan alkuunsa, kun Sinni tuli ensimmäisen hypyn ohi ja palautin sen takaisin lähtöön. Sen jälkeen otettiin  vielä kielto hypyltä, jossa mun ohjaus oli kyllä ihan surkeaa. Ihan omalla kropallani sen vein ohi esteestä. Muuten tuo rata oli ihan ok-menoa. Kaikki kontaktit ja ne kepit (!!) meni hienosti, ja Sinni kesti kepeillä myös mun irtoamista sivulle hyvin.

Toinen rata olikin sitten melkoista säätämistä. Osasin arvata tuon A:n jälkeisen elämän olevan hankala, siellä tuli paljon kieltoja ja siellähän mekin se HYL sitten tehtiin. Ei riittänyt rohkeus jättää koiraa A:lle, ja siitä kun yhtä matkaa lähdettiin niin se oli siinä sitten. Muurilta ensin höpöhöpöä, ja sitten väärälle hypylle kääntyminen. Sinni otti "vähän" pulttia, kun alettiin korjaamaan tuota :D! Se huutaa vielä kepeillekin mennessä, kun niin pisti ketuttamaan pientä koiraa. Mulla katosi sitten se vähäinenkin osaaminen tuhkana tuuleen, kun hermostuin. Kepit oli taas ihan älyhienot, ja vaikka sielläkin irtosin jo sivulle, Sinni hoiti oman osuutensa. Loppu oli sitten muuten ihan säätämistä, kun mun ohjaus oli ihan surkeaa.

Tympäisee nuo omat ohjausvirheet - iloisesti siellä nousee niitä huonoja tapoja esille kisaradoilla - käsien huiskimista, rintamasuunnan vääntelyä ja sen semmoista. Ei se paljon auta kädellä viisata esteelle, jos koko muu kroppa liikeestä lähtien vie jo toiseen suuntaan. Muttamutta, eipä siinä, alussa tässä ollaan ja tarvitaan vaan kokemusta molemmat. Ehkä kun riittävän paljon hyllyttelen, niin alkaa se ohjauskin parantua. Sinni kun ei kauheesti anna anteeksi tuollaista huiskimista, vaan se kyllä kääntyy ja menee ohi esteistä, jos en ohjaa sitä huolellisesti ja odota esteen lukitsemista.

Mutta jotta ne positiivisetkin asiat tulisi huomioitua, niin: kontaktit taas ok, kepit tosi jees, rengas kisaradalla, rimat pysyi. Nyt jopa harmittaa, kun menee marraskuun puolelle ennen kuin seuraavan kerran päästään starttaamaan :).

Menin myös lupaamaan, että puhtaista kepeistä kummallakin radalla saa juustohampparin. Niin olihan se lupaus pidettävä. Maukkakin sai haukata.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti