torstai 15. syyskuuta 2016

Kaikenlaisia tapahtumia

Jaahas, tovi vierähtänyt taas aikaa välissä ja postaus on roikkunut ilmoilla jonkin aikaa... Kun viimeksi nyyhkin kisaamisen perään, niin nyt ollaan päästy taas siihenkin hommaan kiinni ihan urakalla. Elokuulle tempaistiin kolmet kisat, ja kakkosetkin ollaan ehditty korkkaamaan ensin Porvoossa ja sitten Roihuralleissa Kuusamossa.

Sipoossa käytiin sekoilemassa kolmen radan verran vielä ykkösissä. Videomateriaalia niistä kekkereistä ei onneksi tallentunut mihinkään :D Tuomarina oli Jari Helin. Rataprofiilit ei olleet oikein meille sopivia, piirroksiin en ole missään toistaiseksi törmännyt. Syvempää analyysiä siitä reissusta en välitä alkaa muistelemaan, mutta Sinni napsaisi mua jokaisella radalla. Sanomattakin lienee selvää että hyllyjä olivat kaikki ja fiilis oli aika matalalla kisojen jälkeen. Tuo näpsiminen meni vähän tunteisiin! 

Totesin kiukuissani kuitenkin, että ei se auta kuin laittaa uutta starttia menemään. Niimpä seuraavana viikonloppuna ajeltiin sateisiin ulkokisoihin Tampereelle. Siellä radoista vastasi Anders Virtanen. Hänen radat oli soljuvia, mutta kuitenkin sellaisia, että homma pysyi hallinnassa käännösten avulla. Ne löytyikin kivasti netistä:



Eka radalla keräiltiin koko sarja virheitä: 5.rima alas ja kielto kutoselta. Samoin 11.rima alas ja A:ltakin huideltiin ohi. Taisi vielä 14.hyppykin räjähtää matkalla :D Rimat oli kyllä ainakin osittain ohjaajan mokia ja hutilointia. Vaikka toisaalta, onhan se koiran vastuulla hoitaa ne. Mietin myös, että vaikuttaako hiekkakentällä meneminen, koska me ollaan aikalailla pysytty sisällä tekonurmella. 

B-radalle lähdin siis aikalailla ajatuksella, että liekö rimat pysyy. Olikin siis varsin riemuisa ylläri, että me tehtiin melko nopsa nolla :D Jihuu, saatiin siis SERT ja menolippu kakkosiin kera voiton! 





Vähän meni jo varmisteluksi, kun tajusin keppien jälkeen että tehdään nollaa. Ei pitäisi ehtiä ajattelemaan sellaisia - onneksi se ei kostautunut tällä kertaa. A:llakin se ehkä pysyisi vähemmällä karjumisella ;) Ai että miten hyvä fiilis ja onnistumisen riemu! Vielä kun paikalla oli useita kavereita kanssailoitsemassa. Mukava oli jatkaa iltaa valmennusryhmän illanistujaisiin! Etenemä oli 4,76 m/s vaikka kontakteilla pysäytin ajan kanssa, joten ei tarvi varmaan niillä pitää kiirettä vielä kakkosissakaan.

Kakkosluokka korkattiin Porvoossa, missä taasen oli tuskaisen kuuma keli ja ulkokisat. Mittari näytti täydessä auringonpaisteessa +26, tuomarina Pertti Siimes. Kolme hyllyähän me sieltä keräiltiin, mutta nyt oli oma mieli ihan erilainen. Radat oli melko erilaisia kuin ykkösissä, haastetta piisasi sopivasti! Eka radalla tehtiin ihan omat kuviot, Sinni irtoili ihan mihin sattuu ja mun ohjaus hajosi ihan totaalisesti. Maaliin tullessa vaan nauratti, kun tyyppi sinkoili putkiin ja ties minne :D Toisella radalla tahkottiin sitten keppejä kolmeen kertaan että meni oikein, ja lopetettiin rata siihen. Alla oli jo kielto muurilta. Viimeinen oli jo ihan agilityn näköistä, hyllytettiin kun haki keskelle keppejä putken sijaan. Mutta muuten ihan ehjää menoa. Positiivisin juttu oli, että vaikka rimat oli 60 cm, ei tainnut tulla yhtään rimaa alas! Ja kelikin oli niin raskas. Tosi hyvä homma, sillä me ei olla juuri treenattu kuuskymppisiä, ja kun niitä sitten torstain treeneissä tehtiin niin aika paljon sai huomautella. Täytynee välillä nostella rimoja nyt treeneissä niin, että jokunen olisi aina siellä korkeammalla. Ja hei, joka radalla tehtiin samanlainen rengas kuin JAUn ongelmia aiheuttanut, ja nyt se meni ok joka kerta. 

Toissaviikonloppuna kisailtiinkin sitten niinkin lähellä kuin Kuusamossa. Muutaman seurakaverin kanssa ajeltiin sinne torstaina, mökkeiltiin Lämsänkylässä ja kisattiin Rukalla lauantaina ja sunnuntaina. Reissu oli tosi mukava, vaikkakin melko väsyttävä sekä ihmisille että koirille. Kelien suhteen kävi tuuri, kun vettä ei tullut kuin perjantaina päiväunien aikaan, ja muuten paistoi aurinko! Uimassakin käytiin saunasta. Päätettiin jo, että ensi vuonna ollaan reissussa pidempään ja pyritään siihen, että kaikki on samassa luokassa kisaamassa ;) Mökkipaikka ja kisapaikka oli kumpikin upeissa maisemissa.





Tuomareina oli Eija ja Tomas Berglund. Lauantain radat oli rehellisesti sanoen vaikeita. Ja taas tuli hammasta kiellon jälkeen, oikein kunnolla. Voijumalauta mä sanon. V-tutuskäyrä oli siis kohdillaan. Toinen ratakin meni ihan sekoiluksi, mutta riemua riitti jo siitä, ettei tullut osumaa virheistä huolimatta.

Sunnuntai olikin sitten meille tosi pitkä päivä, kun aamulla mentiin kisapaikalle ja omat startit oli vasta neljän maissa. Nyt keskityin koiran hallintaan ja mielentilaan jolla se menee radalle. kaikki perseily ja hilluminen pois ja natsimeininki. Ja kas kummaa, ainakin nyt se toimi. Nätisti teki töitä. Eka radalla nolla jäi yhden riman päähän, toka radalla A:n kielto, mikä oli ohjaajan moka. 

Sain Sinnistä ihania kuviakin sekä Heidin että Tuijan kamerasta:

Kuva: Heidi Katajainen

Kuva: Heidi Katajainen

Kuva: Heidi Katajainen

Kuva: Heidi Katajainen






Tässä vielä videokoosteena pätkiä kakkosten radoista:




Luulen, että tulen viihtymään kakkosissa huomattavasti paremmin kuin ykkösissä. Vaikka radat on vaikeampia, niin meille sopii varmaan paremmin kuitenkin se, kuin suoraan täysiä paahtaminen. Mitä jäi opittavaksi: luota paremmin koiraan; varsinkin kun on tarvis irrottaa koira niin tee se lähetys kunnolla äläkä luovuta; ohjaa älä oleta; rauhoita oma tekeminen; juokse kuitenkin silloin kun pitää, älä kuitenkaan juokse silloin kun ei tarvi,... Jotenkin näihin hyllyihin ja vitosiin osasin suhtautua huomattavasti paremmalla huumorilla, ehkä siksi koska sellainen "nousemisapina" on pois niskasta - mikään kiirus kolmosten radoille ei varsinaisesti ole, kun osaaminenkaan ei riitä. Ja paljon kivempi, että virheet tulee vaikeammalla radalla - me kun ollaan töskätty ykkösten radoilla ihan käsittämättömiä virheitä. Se, että koira hakee väärälle esteelle ohjauksen vuoksi ei ketuta, koska niin sen kuuluukin tehdä. Se että koira käy lämpimänä, tekee kiellon suoraan edessä olevalta esteeltä ja puree ohjaajaa - niin sen ei kuulu tehdä :D! Se onkin nyt asia, johon tullaan keskittymään ja puuttumaan.

Ai niin, ja jotta ei menisi ihan agilityksi, niin kävipä Sinni myös esittelemässä sporttista bikinivartaloaan SBCAK:n erikoisnäyttelyssä viime viikonloppuna :D Koira oli siis totaalisen pohjavillaton, ja meillä alkoi jo Sinniä esittäneen naapurin kanssa tulla kylmä hiki, kun katseltiin T-tuomioita junnukehässä. Lisäksi hieman jänkätti, miten Sinni suopuu esiintymään, kun se on niin mun perään eikä paljoa oltu treenailtu :P Tulos olikin siis varsin positiivinen yllätys, kun Sinni sai EH:n kera seuraavan arvostelun: "Erinomaisessa lihaskunnossa esiintyvä, jäntevä, aavistuksen lyhytlinjainen keskivahva narttu. Oikea rungon muoto, jäntevä selkä. Hyväilmeinen, hieman voimakaskalloinen pää. Tasapainoiset niukahkot kulmaukset. Askelmittaa voisi olla enemmän, myös kapea takaa." Hieno Sinni <3 Velipoika Rallikin treffattiin!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti